Upia päivä on ollu tänään, komiasti yli +20 astetta varjossa. Mutta eilinen bileily pilas kaikki... Bonanza ja punkku ei oo maailman paras sekotelma seuraavaa päivää ajatellen, ei. Olin lukenu lopputentteihin ku pölijä ja alako jo tympiin koko homma. Onneks ystäväni Irene soitti että ois koti-bileet. Normaalina suomalaisena ajatus kieltäytymisestä on aivan outo,joten pakkelia naamaan, pölyt pois korkkareista ja menoks.

 Irene on kiva ihiminen. Se hoksas tossa vuos sitte että onki lesbo, hommas ittelleen tyttö-ystävän ja kihloihin mennä paukasivat sitte pikapikaa. Onnea ja auvoa kesti ainaki viime viikon lauantaihin asti. Sillon oli Irene-parka löytäny nuorikkonsa pahnoilta MIEHEN kans. Sotahan siitä sytty. Noh, ne oli sitte saanu sovittua ja anteeks annettua ja nää pileet oli sitte uuden alun kunniaks. Tunnelma oli huipussa jo ihan alusta asti mutta ku promillet alako hipoon piliviä nii alako sellanen draama ettei paremmasta väliä. Päätin paeta hissukseen taka-vasemmalle ja sain rakastajani hakeen mut pois sieltä ennen kunnon kissa-tappelua. (Selvennys: Ei, minulla ei ole ukkoa. Kyllä, rakastaja on kätevä ku se ei koko ajan oo helemoissa roikkumassa) Tänään oon sitte maannu sohvalla ku härski silli. Treoa (maailman paras krapula-jysärin tainnuttaja!) on kans menny ihan kiitettävästi. Mopoaki (Panhead vm.-49) ois pitäny ruuvata tänään,mutta pelekkä ajatuski etoo. Ehkä huomenna tai sitte ei.

Olin viime viikonloppuna Super Rallissa. Ehottoman hyvä ralli. Telttailu oli vaan kylmän puoleista huvia. Ääni meni ja flunssa tuli. Mitäs tosta vois oppia... Tuskin mitään.

Tää blogailu on ihan uutta mulle ja en oo ihan vielä saanu kunnon otetta tästä, mutta kommentoikaa, hyvät immeiset.