Kotona turskalassa saatan herätä keskellä yötä kuola valuen ja silimät loistaen. Uni on ollu varsin eläväinen. Uni kertoo Kaken jauhelihapitsasta. Täällä perämeren pyllynsilmässä on yks ihan käsittämättömän erinomainen pitseria, jonka omistaa tuttavani Kake. Kake tekkee tavallisia, kuitenki keskitasoa huomattavasti parempia, pitsoja. Mutta se mikä saa meitsin kuolan erityksen bernhardinkoiran tasolle, on se jauhispitsa. Tavallisesti tykkään enemmänki vähän eksoottisimmista täytteistä, mutta tää.... Oon yrittäny kiskoo Kakelta sitä jauhiskastike ohojetta ittelleni hyvällä ja pahalla, mutta se on suuri salaisuus. Saisin mukaani turskalaan pänikällisen tätä ihime-kastiketta, Kake sano mielummin jopa tulevansa tekeen mulle jauhispitsoja, mutta ohojetta ei tipu. Ei tässä muuten oo hätiä mitiä, mutta torstaina pittää lähtä takas kotia ja nyt jo alan herkisteleen..... Kaippa mä kestän kesäkuuhun asti.

Muuten on kiirusta pitäny. On ollu moponäyttelyä ja kaikenlaisia kissan ristiäisiä mutta tänään otan ihan lunkisti.