Elikkä tähän kuoppaan. Aluks veikkailin kuopan elinikää pikkusen pitemmäks, mutta uskomatonta vauhtia pitävät kaupungin työntekijät täällä xD Kuoppa kaivettiin, ja sitte se vaan oli tossa mun puutarhassa, eikä kukaan teheny mittään siellä kuopassa, kuopan vieressä tai muutenkaan sen läheisyyvessä. Tänä aamuna alako kuuluun ryminää ennen sian pierua. Siellä oli sitte muutama ukkeli pikku kaivinkonneen kans touhuamassa. Nyt mun kuoppa on poissa.
Ja ku sattuneesta syystä olin jo herreillä tohon sian pierun aikaan, nii v*****sen tilalta kykenin pohtiin tän kuopan tarkotusta. Sitä perimmäistä ja syvällistä tarkotusta... Ja en tullu mihinkään tulokseen.
R.I.P. Kuoppa.
Aamulla kävin koulussa orgaanisen kemian luennoilla ja sitte sen jäläkeen oon istunu lekur(e)illa. Saldona läjä lääkkeitä. Osa kolomion kans, eli Turska piuvaa seuraavat viikot aika kenossa (Lanttu ei kestä olleskaan vahavempia lääkkeitä), osa iliman kolomiota ja poikipa eka lekun luona käynti pikasen suu-ja sorkkatauti polilla käynninki. Siellä sitte poistettiin joku möykky tärykalavon läheltä. Herra (ja testien jäläkeen toivottavasti leku) tietää mikä kukkakaali se sitte oli.
Mulla on meleko hilipeetä just nyt, ku lääkitys on kohillaan. Ei hirveesti ketuta, että tän päivän seikkailuihin uppos kaikki rahat. Hyvä lääkitys = hyvä mieli.
Alan miettiin syntyjä syviä.
Moi.
Kommentit